Moikka! Palaamme n.puolenvuoden tauolta takaisin bloggailuun! Todella moni on kysynyt, että koska alan bloggaamaan,aijonko palata viellä, tulenko enään ikinä bloggaamaan.... En ole vastannut kommentteihin sen vuoksi, että en ole ollut silloin viellä varma jatkanko bloggaamista ja halusin pitää kaiken ''jäissä'' blogin osalta, enkä ole pahemmin mitään minun ja Ladyn kuulumisia minnekkään kertonut, joten meitä ei oikein ole voinut seurata missään.
Voisin vaikka nyt ensiksi kertoa miksi palasin? Osana syynä miksi lopetin bloggauksen oli ajanpuute ja toki mielenintoakaan ei ollut, mutta nyt asiat on muttuneet, kun sain jo ennakko synttärilahjana faijalta tabletin ja eilen tähän saapui suojakotelo+ keyboard, joten nyt pystyn kirjoittamaan aina kun istun bussissa tai olen matkalla jonnekkin niin pystyn sieltä näppärästi kirjoittamaan kuulumisia ja sellaisia postauksia, kun te haluatte.
Ja tosiaan elämäni on muuttunut aika radikaalisti, sillä asun nykyisin viikot isälläni Mäntsälässä ja viikonlopuiksi tulen äitilleni Joutsaan ja välillä menen poikaystävälleni Jämsään, eli todellakin on tullut paljon elämän muutoksia ja Ladyn kohtalo on viellä vähän auki, että jääkö se vai myydäänkö ja hankitaan uusi, mutta kyllä minä luulen, että Lady minulle jää, sillä olen jo siihen niin paljon tässä kohta 2vuoden yhteisentaipaleen jälkeen kiintynyt,että en halua luovuttaa viellä.
Myös uusi hevonen on minulla ratsastettavana nimittäin suokkherra Reginin Vieteri ''Mikki,miqu,sipsimiku....'' Ja tuo Sipsimiku tulee siitä, että ei tuossa kauaa aikaa sitten kuulemma (en siis ole ollut itse paikalla) Mikutin oli vetäissyt puolpussia sipsiä... Joten siitä se sitten tuli. Mutta tosiaan Mikua olen pikkuhiljaa alkanut ratsastuksen saloihin tuomaan ja itseasiassa talvilomaviikolla pyysin ensiksi serkun menemään Mikun selkään ja kun se ei Suvia sieltä selästä alas nakannut menin itsekkin hetkeksi köpöttelemään sillä ei sitä oikeen ratsastukseksi voi sanoa. Mikutin toimi loistavasti siihen nähden, että se oli herran eka ratsastuskerta. Ainoa miinus oli se, että jarrut ei oikein pelittänyt, mutta nykyisin ne pelittää paremmin ja Mikustakin on tullut hieno ratsunalku, mutta kyllä sitä ravuriksikin meinataan, sillä pojalla kyllä vauhtia löytyy ja se on todella ravivarma suomenhevoseksi.
Mutta mitä minä ja Lady ollaan touhuttu? Vastaus on, että vaikka ja mitä! Syksyllä oli huikea tilaisuus, kun pääsimme Ladyn kanssa valmentajani luokse 2kuukaudeksi treenaamaan päivittäin. Molemmat edistyimme huimasti silloin. Hyppytaitommekin kehittyi valtavasti enään se ei ollut sellaista onnetonta räiköintiä vaan jopa valmentajan mukaan se näytti jo ihan esteratsastukselta ja hyvältä, eikä enään sorsan räiköinniltä. Löysimme myös oikeat varusteet hyppäämiseen, kun ennen meillä oli pelham niin nyt meillä on kolmipala. Kyllähän Lady minua nyt kuskaa kuin ''viitaipiru'', mutta pelhamilla se meni kieltelyksi ja L ei halunnut esteillä liikkua eteenpäin, joten nyt mennään yli ja vauhdilla, jopa pariinotteeseen on jarrut hävinneet täysin, enkä voi sanoa ohjaustakaan loistavaksi niillä hetkillä, mutta parempi näin. Myös sileällä menotaidot on parantuneet paljon ja kävin jopa elämäni ensimmäiset, muttei varmasti viimeisetkään koulukisat! Menin HeB radan ja ei siitä kyllä oikeen mitään tullut, sillä Lady kävi todella kuumana,minulla oli kuumetta ja en ole ikinä aijemmin jänntänyt kisoja syyttä niinpaljoa, kun meinasi taju läheä ja oli sellainen olo mikä tulee, kun jännittää paljon, mutta kaikesta huolimatta kolmassija sieltä napsahti ja olin enemmän kuin tyytyväinen siihen ja valmentajani tanssitti Ladyn hienosti kipeällä selällään toiseksi ja prosentteja tasi olla päälle 59 tai 60 en nyt niin kauas syksyyn muista tarkasti, mutta sitä ylpeyttä ei voi sanoinkuvailla, kun näki valmentajan kanssa tehtyä tulosta siinä radalla ihan siinä itku tuli, kun näki miten Lady siellä tanssahteli onnellisen näköisenä ja valmentajan sanoi, että L viellä oikein syttyi, kun pääsi kouluaitojen sisään ja että L ei koskaan ole ollut niin hyvä ratsastaa mitä se oli siellä, vaikka treeneissä se on ollut superhyvä niin nyt se antoi viellä itsestään enemmän irti. Onse vaan hieno tyttö.
Pari kuukautta tosiaan valmenajallani oltua toimme Ladyn takaisin kotiin ja täällä sitten tehtiin kaikkea kivaa ja aina 1-2krt viikossa otettiin ''vakavamielisempi'' treeni ja sitten 2015 alussa muutin Mäntsälään käymään ysin rauhassa loppuun, sillä Joutsassa tilanne vain kärjistyi ja minulla oli sieltä mahollisuus päästä pois, joten tottakai minä sen tilaisuuden käytin.
Ladyn osalta tämä on tarkoittanut sitä, että äiti on sen 2krt viikossa juoksuttanut ja minä olen sitte viikonloppuisin Ladyä tullut ratsastamaan ja yrittänyt aina sitten ratsastaa kunnolla ''läpi''.
Huhhuh kun tuntuu, että tästä postauksesta tuli hirven pitkä, mutta toivottavasti jaksoitte lukea! Seuraavaan postauseen XOXO Essi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti